Hei kuulkaa! On kevät!

Tänään oli ihana päivä. Nousin kohtalaisen varhain kellon pirahtaessa yhdeksää ja kömysin aamutakissani tarkastamaan netin tilannetta. Hiljaistahan siellä oli, perskula. Ikkunan takana koivujen paljaat oksat lensivät tuulen mukana ja patteri hönki lämmintä ilmaa tupaan. Yliopistolle oli asiaa vasta yhdeksi ja aloin valmistautumaan urhoollisesti puolen kilsan reissuun kahdentoista maissa.

Möyrysin (aamutakissa edelleen :D) siis keittiöön tarkistamaan pakkaslukemia. Toissapäivänä oli kunnon pakkanen, mutta se on laskenut pikkuhiljaa, onneksi.
 - Jaaha, viisi astetta plussaa...
*kääntyy pois*
 - MITÄ?
Totta se oli! Suojasää! Riemu raikukoon kunnahilla! Kevät on täällä! Viimeksi tuntui keväiseltä marraskuussa, kun ilma leppeni pikkupakkasen jälkeen. Kuinka voi olla ihminen näin helposti huijattavissa?

 

Nuo lipputankojen narut pitivät ihan upeaa meteliä. Kuin olisi ollut jättimäinen, melodiantajuinen tuulikello pauhaamassa kesän tuloa. Ilma oli niin raikas ja kaunis että! Lisää tällaista, kiitos!